Heipparallaa! Kuten kuvasta näkyy, työt ovat taas edenneet, tällä kertaa paalutuksen puitteissa. Ysikymppiset teräspaalut (10 kpl, keskimääärin 9,5 metriä/paalu) hulahtivat saviseen maahan muutamassa tunnissa viisitoista vuotta vanhalla häkäpöntöllä. Vanhassa vara parempi, sano.
Lomailtukin on. On ollut mökin laittoa juhannuskuntoon, kalastusta, uimista ja muita mukavia harrastuksia, kuten arjen normaalit juoksulenkit. Kunto nousee hitaasti mutta varmasti, viimeisin jo lenkki oli jo 5 kilometriä yhteen putkeen. Tämä ei hyvän harrastelijajuoksijan silmissä ole paljon, mutta kun on nollasta aloittanut niin täytyy olla tyytyväinen. Juoksu on joka tapauksessa enemmänkin korvien välissä. Folke Westin sanoin: "Juoksu ei ole kunnon asia, vaan uskon asia". Allekirjoitan tämän.
Ihmissuhderintamallakin tapahtuu, joskin hieman ikäviä, mutta toisaalta välttämättömiä asioita. Rakkaani mieli järisi monien asioiden yhteisvaikutuksesta, ja kun emme tienneet mitä tehdä, hänet vietiin sairaalaan toipumaan. Onneksi hän on nyt jo paljon paremmassa kunnossa ja hoitosuunnitelma voidaan tehdä. Toivoa on päästä viettämään juhannusta kotiin.
Kuten sanottu, juhannus lähenee kovaa vauhtia ja sitä mukaa myös loma. Rakennusurakan puolesta se osuu hyvään saumaan, sillä rakennusvalvonta ei ole vielä myöntänyt lupaa aloittaa varsinaiset rakennustyöt eli tässä tapauksessa sokkelin kaivuun ja perustuksen tekemisen. Juhannuksen jälkeen voi jo alkaa odottamaan luvan saamista ja varsinaisen urakan alkamista. Sitten töitä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Hyvä toki niin.
Blogisti lähtee nyt viettämään kesälomaa myös töiden suhteen. Seuraavat tarinat ilmestynevät siis kuun loppupuolella, joten kirjoittelemisiin ja lukemisiin, hyvää juhannusta, eläkää hyvin!
