Työn touhussa

Tervehdys työmaalta, arvon immeiset. Työkiireiden ja elämän uudelleenaloittamisen (lue. naimisiinmeno) vuoksi blogin päivitys on jäänyt vähälle huomiolle, mutta nyt päätin istahtaa alas kirjoittamaan muutaman sanan. Paljon onkin tapahtunut, enkä kaikkea saa tähän mahtumaan, mutta pääkohdittain saan niitä ehkä selkeytettyä. Ymmärtääkseni blogin tehtävähän oli tuoda julki koko etälukiosysteemiin osallistuvien opiskelijoiden paikoitellen hyvinkin kirjava arki, joten viime viikkojen tapahtumat sopivat aiheeseen hyvin.

Kuten kuva kertoo, laajennustyöt ovat edenneet. Olemme saaneet työskennellä mukavassa +23 celsiusasteen lämpötilassa pakkasen paukkuessa ja lumen tulviessa ulkosalla. Uusi ja vanha on saatu yhdistettyä menestyksekkäästi, joskin vielä kuvassa näkyvän ikkunan paikalle on teolla liukuovi. Myös sisäkatto-, lattia-, sähkö-, sekä verhoilutyöt ovat jokseenkin tekemättä. Päivä kerrallaan kun kuitenkin pakertelemme, niin toukokuun alkuun mennessä pitäisi olla suurinpiirtein valmista.

Sen jälkeen, kun marraskuun lopulla vietimme häitämme Heinolassa, olemme rampanneet aika tehokkaasti nelostietä eri suuntiin. On oltu Mikkelin-mökillä rauhoittumassa häähumun jälkeen, ja Heinolassa viettämässä joulua ja hanimuunia. Noin kahden kuukauden aikana olemme viettäneet kotosalla yhden (!) lauantaipäivän ja kaksi sunnuntaita, mitkä luvut kertovat reissaamisen määrästä kaiken. Nyt tuntuukin ihanalta, kun yhteinen kotiarkielämä on alkanut vaimoni koulun alkamisen myötä.

Nyt, kun olemme ruvenneet huushollia pyörittämään, ovat myös tulevaisuudensuunnitelmat tulleet enemmän ajatuksiin. Olen aikaisemmin todetun mukaan ollut paussilla koulusta työn sekä hääjärjestelyjen vuoksi. Nyt onkin aika alkaa miettimään, mihin suuntaan sitä lähtisi etenemään työasioiden suhteen. Totuus on joka tapauksessa se, että puolisoista edes toisen pitää olla alati töissä, jotta talous pysyy hallussa. Tällä hetkellä se olen minä, niin kauan kuin vaimoni opiskelut jatkuvat. Toki siihen tähdätään, että kummallakin olisi aikanaan vakituinen työpaikka. Nyt onkin aika selvitellä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Oppisopimuskoulutus on ollut vahvimmin mielessä, mutta alan valinnan suhteen lyö tyhjää. Mikä tuntuu hyvältä? Kuinka voin parhaiten palvella lähimmäistäni? Minkälaisissa taidoissa minulla on parhaimmat kehittymismahdollisuudet? Tämänkaltaisia kysymyksiä on herännyt. Luova rakennustyö tuntuu suotuisalta näiden asioiden pohtimiseen, ja joitakin ajatuksia onkin herännyt juuri kyseisen alan suhteen. Katsotaan, sanoi lääkäri.

Lopuksi toivotan jokaiselle hyvää ja oppimisentäyteistä kevättalvea. Päivät käyvät koko ajan valoisammiksi ja lintujen laulukin sitä myötä vahvistuu. Se tuo kummasti taas toivoa kesän odotukseen.

Talviteloille

Heipähei! Työmaa on edennyt siunauksellisesti ja olemme päässeet tavoitteen mukaisesti sisähommiin talveksi. Sisälämpömittari näyttää +23 C, joten kelpaa touhuta. Kohta alkavat hääkiireetkin toden teolla ja tilanne vaikuttaa valoisalta.

Syksy on mennyt todella nopeasti. Kumma juttu, kuinka juuri ennen häitä pysähtyy miettimään, että tämän ihmisen kanssa elämänsä jakaa. On varmaan hyväkin tiedostaa omat huonot ja toisen hyvät puolet, jottei sitten (mahdollisesti) putoa kovin korkealta. Meillä on morsioni kanssa ollut koko seurusteluajan Helsinki-Heinola-moottoritie välissämme, joten normaalia arkea emme hirveän paljoa ole päässeet yhdessä viettämään. Mielenkiinnolla odotammekin, miltä se alkaa maistumaan. Puitteet ovat ainakin varsin mainiot rempattuamme vanhempieni yläkertaan kolmion tupakeittiöineen. Tästä on hyvä aloittaa yhteinen elontaival.

Olen ajatellut opintojen suhteen seuraavaa: morsiameni taitaa venäjän kielen kuin vettä vaan, ja olen pyytänyt, josko hän voisi opettaa minutkin puhumaan tuota tulevaisuudessa ah niin tärkeätä kieltä. Venäläinenhän, jos ei voi maata valloittaa, ostaa tämän. Ja mehän myydään. Etenkin venäjänkieliset palvelut ovat kuulemma kiven alla. Ajatuksena onkin, josko tähän markkinarakoon voisi jollain tavalla iskeä ja siitä leipänsä saada. Aika näyttää.

Nyt kuitenkin keskitymme taloprojektin loppuun asti viemiseen pihatöineen. Arvioitu valmistumisaika on ensi juhannuksen tienoilla.

Tuumaustaukolainen rakentaa

Heippa! Päätin pitkästä aikaa tulla vähän kirjoittelemaan. Olen ollut jonkin aikaa paussilla koulusta työkiireiden ja vähän muidenkin asioiden vuoksi. Näin ollen blogikin on jäänyt hiukan paitsioon, mutta nyt tuli hyvä hetki turista kuulumiset.

Kuten sanottu, on tullut rakennettua. Joka päivä, aamusta iltaan. Jälkeäkin on syntynyt, seinät alkavat olla pystyssä ja kattotuolien asennus on päässyt käyntiin. On palkitsevaa nähdä, kuinka maasta kattoon itse tehty laajennusosa alkaa hahmottumaan. Se kannustaa tekemään.

Vietämme morsioni kanssa häitä ensi kuun lopulla. Valmistelut ovat myös vieneet aikaa ja keskittymisresursseja muista asioista. On ollut kasvattavaa ajatella, että tämän ihmisen kanssa aletaan nyt elämää jakaa ja asioita tekemään, ja siinä onkin saanut kasvaa pieneksi ja päivä kerrallaan eläväksi ihan tavalliseksi ihmiseksi. Kirjoittaja myöntää syyllistyneensä useasti asioiden ennalta stressaamiseen, mutta on sittemmin huomannut ettei se kannata. Tulee vain pää kipeäksi.

Häitä ennen pitäisi päästä kokonaan katon alle lämpimään, ja talviaika sitten keskitytäänkin sisähommiin. Välissä vielä häämatka, joka vieteään ristiin rastiin Suomea ajellen ja ystävien ynnä sukulaisten mökeillä vieraillen. Muutama ex tempore-juttukin varmaan mahtuu joukkoon. Joulukuun alussa olisi taas tarkoitus jatkaa opintoja lähinnä kielten osalta ja siis jatkaa töitä.

Iloista syyslomaa!

Alkaa hahmottumaan

Hei kaikille! Olemme nyt vaihtaneet lomafiiliksen aherrukseen koulun virtuaalisella ja joillekin realistisellakin penkillä. Tasaisen tappava tahti työrintamalla toki jatkuu, ja blogistin projekti alkaa saada hahmoa. Antura nousee!

Kesä meni äkkiä. Uskon, että te, arvoisat lukijani, olette samaa mieltä. Kesä on toki levon aikaa ja luulisi, että kun lepää, niin aika ei kulu kovin nopeasti. Vaan toisin on. Usein on kauhea "kiire levätä", ja lomailutouhuissa aika meneekin nopeammin kuin arjen tasaisessa työssä, jonka sentään tulisi olla se pääasia ja luterilaisessa yhteiskunnassamme toimellinen jumalanpalveluksemme lähimmäisten auttamisen kautta. Blogisti toivottaa tähän kaikille voimia niin työssä kuin opiskelussakin.

Kuvassa näkyvän kevytharkkorakenteen jatkoksi olisi tarkoitus valaa seuraavaksi pintalaatta. Seinät muuraamme kevytharkosta, jossa on valmiina eriste välissä. Näin saamme nopeammin valmista, eikä aikaa kulu suotta eristämistöihin. Pyrimme saamaan jouluun mennessä seinät ja vesikaton valmiiksi, niin voimme keskittyä talven aikana pääasiallisesti sisätöihin. Valotan projektin etenemistä blogissa jatkossakin.

Etälukioblogisti toivottaa kaikille voimia aherruksen täyttämään syyskauteen. Iloa ja valoa!

Kesä on ohi - vai onko?

Hei kaikille! Kesäloma alkaa olla loppupuolella ja pääsemme taas kuluttamaan penkkejä. Opettajat omaansa, päivälukiolaiset koulun penkkiä ja me etälukiolaiset taas langattomaa verkkoa ehkä hyväksi käyttäen milloin mitäkin penkkiä. Vaan onko kesä jo ohi?

Kävin tänään lennättämässä leijaa. Lievästi puuskainen kaakkoistuuli nosti Feeniks-linnun nopeasti pilviselle, jo syksyn sateita enteilevälle taivaalle. Huomasin olevani kuin lapsi leikkiessään, ehkä ajatellen myös sitä, onko aikuisen miehen sopiva lennätellä leijaa, kun ehkä olisi tärkeämpiäkin asioita hoidettavana. Vaan pelko pois; pakatessani leijaa pussiinsa ohikulkeva keski-iän jo ylittänyt mieshenkilö ihmetteli hämmästyneeseen sävyyn, että "Onko sulla siinä ihan oikea leija". Joo-o. Johtopäätöksenä tästä voi varmaan vetää, että ei, en ole liian vanha leijan lennättäjäksi. Gösta Sundqvistkin lauloi aikanaan että "Miksi aina täytyy kouluun ennättää, tuskin koskaan ehdin leijaa lennättää". Kivaa touhua.

Vaan nyt taas koulu koittaa ja alkaa arki. Loma on kulunut mahdottoman nopeasti jälleen kerran ja onhan kaikenlaista ehditty touhutakin. Tuntuu jotenkin siltä, että heti kun koulu alkaa, alkaa myös synkkä ja pimeä syksy ja ahdistava arki. Mutta onhan meillä vielä lämpimät elosyyskuun illat, jolloin täytyy olla mökillä polttamassa kynttilöitä. Ja lennättämässä leijaa. Voimia koulutyöhön!

Takaisin maan pinnalle

Tervehdys, arvon lomalaiset. Kuten huomaatte, vanhan liittäminen uuteen voi olla ikävän ja sotkuisen näköistä. Vaan eipä hätää, olemme otsikon tekstin mukaisesti päässeet takaisin maan pinnalle.

Työmaa on alkanut etenemään suurin harppauksin samoihin aikoihin, kun rakennuslupa on myönnetty, mikä on sinänsä hullunkurista, sillä varsinaisia rakennustöitähän ei saa aloittaa ennen luvan myöntämistä ja leiman saamista papereihin. Toisaalta kellarinrakennustyöt eivät ole varsinaista valitusajan puitteissa tehtävää rakentamista, sillä ne eivät vaikuta mahdollisten valittajien esteettiseen silmään valitusten estäessä rakentamisen. Nehän voidaan vaivihkaa ja kaikessa hiljaisuudessa peitellä =)

Blogistin elämä on viime aikoina keskittynyt vahvasti akselille Heinola-Helsinki. Tyttöystävän luona vierailu on vienyt aika tehokkaasti melkeinpä kaikki viikonloput, eikä sitä oikein jaksaisikaan työmaan keskellä vapaata viettää. Tahtoo pois. Tälle jatkuvalle reissaamiselle tulee kylläkin nyt loppu, sillä se on kovin raskasta touhua kovien rakennustöiden ohella. Pitää osata levätä. Onneksi rakas, toivottavasti tuleva vaimoni toki pääsee myös tänne etelän suuntaan.

Blogisti kirjoittelee hieman harvemmin ja lyhyemmin näin kesälomalla, kun kaikki aika ja varsinkin mielenkiinto on rakennustöissä. Blogihan muistuttaa koulusta, joka kyllä kohta taas jatkuu!

Arki palailee pätkittäin

Heipähei, rakkaat lukijani! Huomasin äskettäin, että nimelläni on olemassa blogi, joka käsittelee etälukiolaisen arkea. Näin ollen nostin kissan pöydälle ja päätin päivittää kyseisen blogin. Muisti on hatara ja jäsenet heikot näin lomalla!

Kuten kuvasta näkyy: on taas tehty asioita. Vääksyn ympäristö näyttää aika kivalta 400 metrin korkeudesta. Pienlentokoneessa istuessa ympäröivä ilma tulee aika paljon lähemmäs kuin isossa suihkukoneessa. Myös lentäminen on kovasti erilaista; ilmakuopat tuntuvat todella ja pilottikin pyynnöstä hieman pelleilee. Hauskempaa kuin Lintsillä (vaan ei heikkohermoisille).

Ostamani mökki alkaa olla kunnossa. Edellisen omistajan kamat ovat lähteneet, mökkiä laitettu oman näköiseksi ja toimintoja muutettu itseä miellyttäviksi. Mukava huomata, että uudessa mökissä saa todella hyvät yöunet, mikä on mielestäni ensiarvoinen asia (lukijatkin allekirjoittavat, vai?). Toki koko päivän ulkona puuhaileminen on omiaan tuomaan levon.

Ensi viikolla aloitamme rakennustyömaan pohjatyöt. Monttu kaivetaan auki, jonka jälkeen valamme perustuksen. Seinät tehdään harkoista, vaan niistä lisää myöhemmin. Mukavaa lomanjatkoa itse kullekin! Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.